“Reservin aurinko” “TJ0″ “Voiko ihanammin päivän enää alkaa….”

Niimpä niin… Vanhat jääkärit kotiutuivat ja melkoisen mylläkän järjestivätkin. Jo edellis iltana räjäyttivät meidän pinkat ja aamulla kauhea möly ja huuto 5 min ennen herätystä. Oikeastaan se oli jo herätys, koska he syöksyivät tupiin huutamaan. Musiikki pauhasi… Elastisen häivytään täältä ym sopivat kappaleet raikuivat. Parasta kuitenkin oli heidän hurraaminen ja kunniakäytävä kun me juoksimme pihalle muotoon. Ja komeat huudot kun joudumme juoksemaan takaisin tupiin ja takaisin pihalle. Tavallisten tahdintoistojen sijaan heidän muodon viejänsä huusi “Who let the dogs out?” ja muoto “Woh woh woh woh”. Joo no olihan se jännä aamu.

Ilman vanhoja jägstereitä ei varmaan salkkaritkaan ole niin eksoottinen kokemus kun he pitivät mekkalaa ja elivät tunteella mukana sarjassa. Varsinkin ismon elämä oli tärkeää

Pistooliakin on nyt sitten kokeiltu. Oli ihan kiva ampua sillä, ja varsinkin kantaminen oli rynkyn kantamista mukavampaa… siinä se vain oli reidellä. Tänään taas ammuttiin rynkyillä, sekin yllättävän mukavaa koska oli lähiammunnat ja räiskittiin tauluja 25-5 metrin päästä. Lopuksi vielä 15 kutia niin nopeaan tahtiin (ei sarja) kuin sormesta sai irti Ampumaradalla saimme vielä ilouutisen: lomille tänään. Jouduin sitten Lepistön kanssa autoa palauttamaan ja pesujonojen takia meni melko kauan ja jouduimme palatessamme 5 min. vaihtamaan lomakuteet niskaan ja valmiiksi lähtöön. Onnneksi kaverit tekivät lomakaapit meille valmiiksi.

TJ 182. ‘On niin vähän’ :/